Näkymätön uhka
Satelliittipaikannuksen häiriöitä on raportoitu Itämerellä yhä enemmän. Lähdimme veneellä Helsingin edustalle selvittämään, näkyykö ilmiö tavallisen veneilijän GPS-laitteissa.
Teksti, kuvat, videot ja grafiikat: Oskari Juva
Syyskuinen meri on lähes tyyni, kun vene irtoaa Helsingin Merisatamasta. Aurinko paistaa matalalta maalaten kauniita varjoja rantakallioihin. Arkipäivänä, kesälomakauden ulkopuolella ei huviveneitä juuri näy. Vain Tallinnan-laivat kulkevat omia reittejään ja kauempana horisontissa näkyy muutama rahtialus.
Matkani tarkoitus on etsiä jotain, mitä paljaalla silmällä ei näe, nimittäin satelliittipaikannuksen häiriötä.
Suomenlahdella ja Itämerellä on viime vuosina raportoitu yhä enemmän GPS- ja GNSS-häiriöitä. Ne voivat näkyä merenkulussa esimerkiksi niin, että paikannus katoaa, heikkenee tai näyttää väärää sijaintia. Häiriö ei välttämättä näy veneilijälle heti mitenkään dramaattisesti. Kartta voi näyttää tavalliselta, vaikka sen antamaan sijaintiin pitäisi suhtautua varovasti.
GPS on yksi satelliittipaikannusjärjestelmä. Laajempi yleisnimitys on GNSS, Global Navigation Satellite System. Siihen kuuluvat GPS lisäksi esimerkiksi eurooppalainen Galileo, venäläinen GLONASS ja kiinalainen BeiDou.
Paikannus perustuu satelliittien lähettämiin radiosignaaleihin. Vastaanotin mittaa useasta satelliitista tulevia signaaleja ja laskee niiden perusteella sijaintinsa. Signaalit ovat perille saapuessaan hyvin heikkoja. Siksi niitä voidaan myös häiritä.
Häirintää voi olla karkeasti kahdenlaista. Jammingissa eli häirinnässä vastaanottoa vaikeutetaan tai estetään voimakkaammalla radiosignaalilla. Spoofingissa eli harhauttamisessa vastaanottimelle syötetään väärää signaalia, jolloin laite voi näyttää uskottavalta mutta väärältä.
Vesiliikenteessä havaitut GNSS-häiriöt Suomenlahdella kuukausittain vuosina 2024–2026
2024
238 ilmoitusta CNSS-häiriöistä
238 ilmoitusta CNSS-häiriöistä
2025
231 ilmoitusta CNSS-häiriöistä
231 ilmoitusta CNSS-häiriöistä
2026
231 alusta koki häiriöitä
231 alusta koki häiriöitä
2024–2025: luku kertoo häiriöilmoitusten määrän
2026: luku kertoo häiriötä kokeneiden alusten määrän
Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Satelliittinavigointipalveluiden häiriöt Suomessa. Päivitetty 3.9.2026. Grafiikka: Oskari Juva.
Tässä kokeessa kysymys on yksinkertainen: näyttävätkö veneen GPS-laitteet sijainnin oikein Helsingin edustalla?
Veneessä on kaksi toisistaan riippumatonta GPS-pohjaista karttajärjestelmää. Niiden toimintaa seurataan kolmessa tarkastuspisteessä. Pisteiksi valitaan paikkoja, joiden sijaintia voidaan verrata karttaan ilman, että joudutaan luottamaan pelkkään GPS:ään.
SEnsimmäiseksi suuntaan kohti Husunkiveä, joka on kiinteä merimerkki Harakan saaren etelä puolella. Seuraava piste on Vallisaaren pohjoisrannan laituri. Kolmas on Lonnan pohjoispuolella oleva vanha kivilaituri.
Husunkivi, kiinteä erikoisradiomajakka Harakan saaren edustalla
Mittauksessa on yksi olennainen haaste. Jos epäillään GPS:n näyttävän väärin, veneen todellinen sijainti pitää varmistaa jollakin muulla tavalla. Merellä se ei ole aina helppoa. Kelluvat merimerkit eivät käy varmaksi vertailukohdaksi, koska ne on ankkuroitu pohjaan ja voivat liikkua esimerkiksi jäätalven jälkeen. Siksi tarkastuspisteiksi tarvitaan kiinteitä kohteita.
Yksi paikkatieto, monta käyttökohdetta
Satelliittipaikannus on olennainen osa nykyaikaisen huviveneen navigointia. Karttaplotteri käyttää GNSS-tietoa paitsi veneen sijainnin näyttämiseen myös nopeuden, kulkusuunnan, ajan ja reitin laskemiseen. Sama tieto välittyy usein muihin järjestelmiin, kuten AIS-laitteeseen ja autopilottiin. GNSS-häiriö voikin vaikuttaa samanaikaisesti useisiin veneen toimintoihin.
Koordinaatit
Koordinaatit kertovat aluksen sijainnin leveys- ja pituusasteina. GNSS-vastaanotin määrittää paikan satelliittisignaalien avulla ja saa samalla tarkan kellonajan, jota veneen laitteet käyttävät tietojen ajoittamiseen ja synkronointiin.
Suunta ja kurssi
HDG eli kompassisuunta kertoo, mihin suuntaan veneen keula osoittaa. COG eli kurssi maan suhteen puolestaan kertoo, mihin suuntaan vene todellisuudessa liikkuu, ja se lasketaan peräkkäisten GNSS-sijaintien perusteella.
Nopeus
SOG eli nopeus maan suhteen lasketaan GNSS-paikkatiedon muutoksesta. Se kertoo, kuinka nopeasti vene etenee kartalla, ja voi poiketa lokin mittaamasta nopeudesta veden suhteen esimerkiksi virtauksen vuoksi.
Autopilotti
Autopilotti tarvitsee vähintään tiedon veneen keulan suunnasta, ja perustilassa se voi pitää asetetun kompassisuunnan ilman GNSS-paikannusta. Kun autopilotti seuraa plotterille määritettyä reittiä tai ohjaa kohti reittipistettä, se tarvitsee myös luotettavaa GNSS-paikka- ja kurssitietoa.
Oma alus ja suuntaviiva
Plotteri sijoittaa oman aluksen symbolin kartalle GNSS-vastaanottimen laskeman sijainnin perusteella. Symbolista lähtevä viiva näyttää veneen suunnan tai kulkusuunnan, joten virheellinen paikkatieto voi siirtää sekä aluksen symbolin että sen ennustetun kulkulinjan väärään paikkaan.
Reitti etenee pisteeltä toiselle. Jokaisessa paikassa katsotaan, mihin kaksi eri järjestelmää veneen sijoittavat. Samalla tarkistetaan, vastaako näytöllä näkyvä sijainti sitä, missä vene todellisuudessa on
Lopputulos selviää vasta Lonnan kivilaiturin kohdalla. Molemmat karttajärjestelmät asettavat veneen juuri siihen, missä sen pitääkin olla.
Tällä matkalla GPS-häirintää ei havaittu
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ilmiötä olisi olemassa. Viranomaisraportit kertovat, että satelliittipaikannuksen häiriöitä esiintyy merialueilla, erityisesti Suomenlahdella. Helsingin edustalla 15.9.2026 tehty koe oli vain yhden päivän ja yhden reitin pistokoe.
